Työkaluja pitää määräajoin päivittää. Enduropyörien kehitys on vienyt pyöriä entistä vakaimmiksi. Akseliväli on pidentynyt loiventuneen keulakulman myötä ja ajoasento pysyy dynaamisempana liki pystyn satulaputken avulla.
Viime kesänä ajokaveriksini alamäelliseksi ajokaverikseni vaihtui Ghost Riot EN Full Party. Olin tyytyväinen vanhempaan Ghost-pyörääni, joten akuuttia tarvetta vaihdolle ei ollut. Tai eihän tästä mitään vaihtoa tullut, vaan lempinimellä Buster kulkeva pyörä on edelleen tallissa ja lähinnä varapyöränä tai läheisteni käytössä.
Tilaisuus teki kuitenkin pyörän vaihtajan. Ghost lanseerasi kesällä 2021 uuden Riot -enduropyörämalliston, jonka karkkikauppaversio Full Party on. Siihen on kannettu paremman komponenttivaraston tuotteita runkoon kiinnitettäväksi. Koska oma-ajotaitoni on lähempänä kyykkyhyllykomponenttien käyttäjätasoa, niin vähän epäilin pyörän olevan itselleni liian hyvä. Epäilys oli oikea, se on vähintäänkin riittävä ajotaitoihini nähden. Toisaalta vanhaa sananlaskua mukaellen mielummin jarruttelen Curan jarruilla kuin halpisosilla. Liite komponenteista tarinan alla. Pyörän komponenttien kokonaisuus on tasapainossa toisiinsa nähden. Välillä näkee pyöriä, joihin on laitettu houkuttimeksi kalliit jarrut, mutta vaihtaja on halvin mahdollinen. tässä tapauksessa kaikki ovat hyvässä suhteessa toisiinsa nähden, eikä palikoilla ole välitöntä päivitystarvetta. Katsotaan niitä, kun osat ovat kuluneet siihen tolaan, että on niiden vaihdon aika.
Koon valinnan vaikeus
Ghostin valintaopas suositteli minulle (178cm) M-koon pyörää. Olin ajanut saman rungon M- ja L-kokoista pyörää aiemmin, jonka johdosta päädyin suosituksen vastaisesti L-kokoiseen runkoon. Muutama sentin lisäämällä pituuteeni, jalan ja käden mittaan suositus olisi vaihtunut L:ksi. Sinällään Ghostin pyöräkohtainen koko-opas johdattaa kivasti oikean koon äärelle, vaikka tällä kertaa vänkäsinkin suositusta vastaan. Olen ollut hyvin tyytyväinen tekemääni koon valintaan.
Vauhtia pitää olla
Moderni runkogeometria tekee Ghost Riot EN Full Party -pyörästä erittäin vakaan, edeltäjäänsä verrattuna suorastaan junamaisen. Bike parkissa pyörää ohjataan enemmän kallistamalla, joten vauhtia saa olla rahtusen enemmän, että ajamisesta tulee jouhevaa. Ja kun vauhtiin pääsee, sitä huomaa kertyvät jonkin verran aiempaa enemmän. Luotto pyörän vakauteen ja pysähtyvyyteen kasvaa alussa jokaisella ajolla. Jousituksen säätöjä hyödyntämällä saa iskunvaimennuksen reagoinnin vastamaan kuljettavaa vauhtia.
En käytä Stravaa, joten varmaa vertailupohjaa ei ole, mutta arvioisin perusnopeuteni nousseen jonkun verran pyörän vaihdon jälkeen. Toistaiseksi kasvanut vauhti ei ole johtanut mustelmia kummempia tuottaneisiin ulosajoihin. Muutaman kerran enduro-louhikoissa olen ollut varma maastoutumisesta, mutta pyörä onkin kulkenut pahat paikat odotusteni vastaisesti sujuvasti yli.
Paljon testkikilometrejä
Olen ajanut pyörällä noin vuoden, suurimmaksi osaksi Suomen, Ruotsin ja Norjan bike parkeissa ja kaksi kertaa viikon Andorrassa Pal-Arinsalin bike parkissa. Satunnaisia metsälenkkejä olen myös käynyt ajamassa. Keskivartalolihavana parempi kunto olisi kiva asia metsälenkeillä, Full Party ei ole markkinoiden kevein maastopyörä. Mitä teknisempi maasto, sen mukavampaa Ghost Riot EN Full Partyllä oli metsässä polkea. Talven annoin pyörän levätä lämpimässä varastossa.
Pientä purnattavaa
Satulan hissitolppa on Eightpinsin -tuotantoa. Tolppa toimii mainiosti, mutta siinä on pieni klappi, jota en ole saanut korjattua. Erään pyöräkorjaajan kanssa aiheesta juttelin, niin hän kertoi sen olevan kyseisen tolpan ominaisuus, ei vika. Käytössä klappi ei haittaa ajamista.
Estetiikasta
Makuasioista voi ja pitää keskustella. Kiistely ei kannata, kun kaikki ovat oikeassa. Ghost Riot EN Full Party -pyörän muodot on vedetty viivottimella, joten pyörän ilme on mielestäni vähän teollinen. Ajettavuus on erinomaisella tolalla, oletettavasti pelkistetyn muotokielen ansiosta.
Saksalaisilla on sanonta, joka menee jotenkin näin: Käytännöllisyys ennen kauneutta. Tämä pyörä on tehty ajettavaksi, ei ihailtavaksi.
