Etelä-Suomesta käsin Lapin kesä ei ole kovinkaan houkutteleva. Pitkä matka, kolea keli ja rutkasti aggressiivisia hyttysiä. Nämä stereotypiat karisivat kummasti, kun vietimme juhannuksen seudun Ylläksen ympäristössä.

Auto oli täyteen pakattu, sillä mukaan lähti patikointi-, telttailu-, melonta- sekä maastopyöräilyvermeet. Ahtauden täydensi lasketteluvarusteet, sillä Pallaksella oli kuulemma lunta muutaman käännöksen verran.

Juuri ennen reissua ostettu kajakki huuteli auton katolta melontakutsuja. Pari ensimmäistä päivää meni helpohkojen melontojen parissa, Äkäslompolossa sekä Kesänkijärvellä. Erittäin hulppeissa maisemissa tehdyt testimelonnat eivät paljastaneet mitään esteitä pidemmillekin melontaretkille. Sää oli erittäin lämmin. Kesänkijärvi on kohtuullisen suojaisa, joten rannan lähellä majailleet pistiäiset intoilivat heti iholle, mikäli vauhti vähänkään hellitti.

Juhannuksena laskemaan

Skinnailuvarusteet lähtivät mukaan lähinnä huumorin takia. Runsaslumisen talven jälkeen Pallakselta löytyi pari Etelä-Suomen laskettelukeskuksen veroista laskupätkää. Olihan se hyödynnettävä. Pari laskua ja takaisin Ylläkselle oli suunnitelma. Oli, kunnes törmäsimme Jari ”Kide” Kiiskiseen, joka kertoi Levin Saunabaarin viettävän kesäkauden avajaisia. Olihan tilus tarkastettava ja porejuoma nautittava ennen Ylläkselle palaamista.

Ennen Saunabaariin suuntaamista pääsin piirtämään miellyttävälle kevätlumelle muutamat suksenjäljet. Sinällään laskemisesta ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta ihan hauska juhannusaatto.

Kaivosmasennusta Hannukaisista

Maastopyörien ulkoilutus suuntautui Äkäslompolosta länteen, Hannukaisiin. Sinne on suunniteltu jättimäistä avolouhosta. Kolarin kunnallispoliittiset askelmerkit näyttävät siltä, että kaivoksen eteen tehdään kaikki mahdollinen. Muut viranomaiset ovat olleet nihkeämpi kaivosyhtiön tekemien hakemusten ja selvitysten suhteen. En ole mikään kaivosasiantuntija, mutta vastaava kaivos Ruotsin puolella on ollut erittäin tappiollinen ja laskenut ympäristöön myrkkyjä massiiviset määrät. Suomen väljempi kaivoslaki varmistaa sen, että mahdollinen kaivos kaatuu veronmaksajien syliin, viimeistään loppusiivouksen aikana. En näe kyseistä kaivosta mitenkään mielekkäänä. Yhtenä syynä on aika matala malmipitoisuus ja toisena sen sijainti Ylläs-Pallas kansallispuiston vieressä. Enemmänkin syitä löytyy, kolmantena vaikka se, että kansallispuistossa on tutkitusti maailman puhtain ilma. Ei ole enää, mikäli avolouhos aloittaa toimintansa.

Kaivosahdistuksesta huolimatta reilu 30 km nättiä metsäpolkua piti hymyn huulilla. Helle piti myös juomapullon säännöllisesti huulilla.

Äkäsjoki pohjakiviä myöten

Lapin runsasluminen talvi on pitänyt vesistöjen pinnat korkealla. Helteiden myötä vesien pinnat ovat kuitenkin laskeneet vauhdilla. Niin myös Äkäsjoen. 16 kilometriä Äkäsjokea pitkin takasi sen, että uuden kajakkini pohja ei enää näytä uudelta. Onneksi ostin muovikajakin.
Matkalla oli myös useampi virran yli kaatunut puu, joiden vuoksi piti rantautua ja kiskoa kajakki puskia pitkin esteen ohitse. Myös pinnalla oli muutama puu, joiden yli pääsi laskemaan. Nopeimman kilometrini vauhti oli 21 km/h ja hitaimman 1,2 km/h. Meni paikoin seikkailun puolelle.
Myös luonto tarjosi elämyksiä. Maisemat vaihtelivat ryteiköistä soihin, kangasmetsistä jylhiin kallioihin, peilityynistä järvenselistä pauhaaviin koskiin. Veden alta näkyi kaloja; poikasia sekä pari haukea. Vesilinnut päästivät lähelle. Sääli etten osaa kertoa niiden lajeja tarkemmin, vain joutsenen ja sinisorsan tunnistin varmasti. Yksi puolisukeltaja pelästytti kunnolla noustessaan ylös vedestä kajakkini kupeesta. Pelästyi toki lintukin. Petolintuja en havainnut.

Mieleenpainuvimmat muistot jättivät majavat. Ensiksi kuului iso molskaus, jonka arvelin hauen aikaansaamaksi. Molskauspaikkaa lähestyessäni huomasin majavan. Se ui muutaman metrin päähän ja molskahti äänekkäästi pinnan alle. Pari sataa metriä edempänä näytelmä toistui, mutta nyt ennätin kaivamaan kännykän esille vesipussista ja taltioida talttahampaan uimista. Kolmas kohtaaminen tapahtui joen mutkassa vajaan kilometri myöhemmin. Nyt majava uitti risua, mutta minut havaittuaan jätti risun ja painui äänekkäästi pinnan alle.

Pikapatikointia ja pohdintaa

Äkäslompolossa on mainiota patikkapolkuja myös muutaman tunnin käpyttelyyn. Hellepatikoinnin aikana kaivoskammo puhkesi uudelleen kukkaan. Kukinnon syynä oli Kittilän kultakaivoksen tuoreimmat kuulumiset. Kaivoslakia ollaan uudistamassa. Toivottavasti se siirtää Suomen kaivosasioissa kehitysmaatasolta sivistysvaltioiden joukkoon.