Kun mies täyttää 50 vuotta, hän kliseisesti hankkii moottoripyörän, vaihtaa vaimon nuorempaan tai ostaa muodikkaita kireitä vaatteita. Onneksi ystäväni halusi juhlistaa puolivuosisataista taivaltaan Riksgränsenin laskettelureissulla. Vaatteet ovat toki kiristyneet, mutta ihan itsekseen, ei trendihakuisuuden ansiosta.
Painosta ei reissulla juurikaan puhuttu. Ainoastaan silloin puhuttiin, kun ruhojamme ylämäkeen raahasimme. Oma reissuni jäi torsoksi ja muutoinkin lähdin reissuun jälki-ilmoittautuneena. Myöhäinen herääminen tarkoitti sitä, että juhlapäiväksi tilatussa helihiihtokopterissa ei ollut minulle enää tilaa.
Vaikka paikoitellen yritän esittää ekologista, mielelläni olisin ollut ”poikien” mukana vispilän viemänä. Osasin kuitenkin olla iloinen herrojen erinomaisista puuterilaskuista. Äijien hymyt olivat leveät kuin pääministerin vaalilupausten lista.
Kaikilla ei mennyt putkeen
Fiilissäröä kopteripäivään toi tieto, että toisen helihiihtoreissuja tekevän yrityksen tsekkiläinen opas oli kuollut laskiessaan jyrkänteeltä alas. Yksi asiakas oli mennyt oppaan perässä, mutta hän oli selvinnyt vähin vammoin. Tapaturmasta oli erittäin vähän tietoa saatavilla. Sen verran tietoa kantautui, että kuollut opas oli ollut alueella vasta muutaman päivän. Onnettomuus tutkitaan erittäin tarkasti, sillä kyseessä oli työtapaturma. Alueen oppaat vähän jännittivät johtaako tutkimusten johtopäätökset joihinkin heidän töitään hankaloittaviin määräyksiin.
Skinnailemaan
Reissu oli toukokuun puolivälissä, joka oli viimeisiä hetkiä käydä Riksun lähirinteillä skinnailemassa. Kebnekaisen kupeesta laskettavaa löytyy vielä kesäkuussakin. Alueen skinnailukarttoihin on merkitty reittisuosituksia, joista voi valita itselle sopivan reitin. Suomalaisittain korkeuseroa kertyy ihan mukavasti ja keski-ikäisten puuskutuksen täyttämä skinnailupäivä piti sisällään useamman pidemmän tauon. Laskiessa lumi vaihteli firnin ja ohuen ärsyttävän korpun välillä. Vaihteleva lumi ei kuitenkaan aurinkoista tunnelmaa laskenut.
Alamäellistä veljeyttä
Reissussa oli kaikkiaan seitsemän ukkoa, joista kahta en tuntenut etukäteen ja yksi oli enemmän hyvän päivän tuttu. Rentoja ukkoja kaikki! Osalla oli vähän kremppaa, jonka vuoksi kaikki eivät osallistuneet jokaiseen lähtöön, mutta siitä ei tullut minkäänlaista ongelmaa.
Olennainen osa reissua oli pitkät illalliset semitanakoine ruokajuomineen. Paljon pähkäilimme sitä, mitä tsekkiläiselle oppaalle oli oikein tapahtunut. Olen monesti puhunut ja kirjoittanut siitä, miten tärkeätä on hyvä reissuseura. Uskon, että vaikka meillä olisi ollut kehnot kelit, meillä olisi silti ollut mukava reissu. Synttärisankari oli koonnut hyvän ryhmän, joiden kanssa seuraava reissu on jo varattu. Seuraavaksi mennään Siperiaan.
