Laskettelusta saa uusia tunnelmia, kun sitä harrastaa koko perheen voimin. Lapseni (10 v poika ja 12 v tyttö) ovat olleet mäessä pienestä pitäen, kun vaihtoehtojakaan ei annettu. No, onneksi heitä ei ole tarvinnut uhkailla tai maanitella mäkeen. Ainakin toistaiseksi, varhaisteini-iästä huolimatta, isä on kelvannut rinneseuraksi.

Kun Suomessa kaikki koluamamme mäet ja niiden vierustat sujuivat ilman ongelmia, oli aika lähteä alppihiihtämään Alpeille. Kohteeksi valikoitui STS Alppimatkojen Saalbach. Kohteen suurimpana houkuttimena toimi lyhyt siirtymä lentokentältä määränpäähän. Toinen peruste oli erittäin moderni hissijärjestelmä, joka minimoi jonotusajat liki olemattomiin. Kolmas oli all inclusive -matka, joka on mainio vaihtoehto lasten kanssa, kun illallinen on valmiina odottamassa.

Olen aiemminkin käynyt Saalbachissa, joka on hiihtokeskuksena yksi Itävallan laajimmista. Ykköspaikan keskus ottanee alkavana talvena, kun hissiyhteys Zell am Seehen avataan. Silloin hissiyhteydellisiä rinnekilometrejä on pitkälti yli 400!

Ongelmatonta meininkiä

Aina silloin tällöin minulta kysellään näkemystä siitä, milloin lasten kanssa voi lähteä Alpeille. Oikeaa vastausta ei ole, riippuu lapsesta ja vanhempien kyvystä huomioida lapsen tarpeet. Unelmat 10 000 vertikaalimetrin laskemisestä päivässä voi unohtaa heti. Olen vahvasti sitä mieltä, että laskemisen määrään perustuvat tavoitteet kannattaa muutenkin unohtaa. Testissä olleen rannetietokoneen mukaan laskimme 7 700 ja 5 500 vertikaalimetrin verran päivässä.

Laskupäivät suunnittelimme yhdessä etukäteen. Saalbachista löytyy uusia alueita useaksi päiväksi. Taukoja pyrittiin pitämään ennemminkin liian usein, kuin liian harvoin. Pelikortit kulkivat laskurepussa, joiden avulla taukoja saatiin myös mukavasti vähän venytettyä.

Viikon reissulla kävimme kahtena päivänä linja-autolla Zell am Seessa. Siellä ollut Fun Park oli lasten mieleen. Se reitti laskettiin useaan kertaan. Zell am See tuntui muutenkin olevan lasten mieleen. Ehkä pienempi hiihtoalue oli helpompi hahmottaa ja siten tuntui kotoisammalta?

Puuteriunelmia

Uutta lunta ei reissumme aikana juurikaan satanut. Pieniä puuterispotteja toki löytyi, mutta suurin osa jätettiin koluamatta vyöry- tai reittivalintariskien takia. Muutamia reittejä löytyi, joihin tohdin mennä lasten kanssa. Saapumispäivänä treenasimme piipparin käyttämistä ja samalla kävimme vähän läpi offarilla laskemiseen liittyviä asioita.

Puuterin pöllyttäminen sai lasten kasvoille semmoisen kestohymyn, että huomasin puuterikuumeen tarttuneen myös heihin. Haasteena on nyt vaan, että suomalaisten laskupuitteiden arvostus laski huomattavasti. Siitä huolimatta, mikäli siltä vähänkään tuntuu, suosittelen lasten kanssa Alpeille lähtemistä.

Lasten kanssa reissatessa

  1. Pidä asiat yksinkertaisena.
  2. Ota lapset mukaan reissun suunnitteluun.
  3. Pidä kunnon tauot.
  4. Pientä purtavaa aina mukana.
  5. Muista kertoa myös Alppien elämäntavasta ja pysähtyä ihastelemaan maisemia.

Tyttäreni tuntoja reissustamme voi käydä lukemassa täältä.