Teknisten kankaiden kehitys on ollut huikeata viime vuosina. Messuilla on jo esitelty tuulipuvun paksuisia vaatteita, joiden eristyskyky on paksun untuvapalttoon luokkaa. Myös kankaiden hengittävyys on saatu semmoiselle tasolle, että saa nuhan vaatteiden sisällä, mikäli et aktiivisesti liiku.
Näiden kankaita saamme vielä tovin odottaa kauppoihin, mutta kehitystä on tapahtunut pienemminkin askelin. Yksi aktiivisimmista teknisten kankaiden kehittäjistä on Gore-tex. Peak Performance on hyödyntänyt Gore-texin Active kangasta, joka on suunniteltu aktiiviseen liikuntaan. Kankaasta Peak Performance on muokannut vuorilla kulkemiseen tarkoitun Tour kuoripuvun, joka on suunniteltu erityisesti touring-hiihtäjien tarpeisiin.
Asu testattiin Åressa huhtikuussa 2015. Kolmen päivän aikana lasketeltiin ja randoiltiin sekä istuttiin after skissa. Kelit vaihtelivat rapsakasta aamupakkasesta, navakaan tuuleen, jota hetkittäin höysti lumi- tai vesisade. Siis erinomaiset testiolosuhteet teknisille vaatteille!
Päälle puettuna puku on laskuvaatteisiin verrattuna tyköistuvampi. Ensitunne on rahtusen outo. Liikkelle lähdettyä huomaa puvun leikkauksen toimivan liikkeessä erinomaisesti, ilman ennakoimiani kinnauksia pidemmissäkään venytyksissä. Tosin, keski-ikäinen suomalaismies ei paljoa veny.
Puvun paksuus on 40 denieriä, eli heikosti läpikuultavan sukkahousun paksuinen. Kangas on liki äänetön, vain vieno kahina kuuluu touhutessa. Käsin vedettäessä tuntuu, että kangas vähän joustaa, vaikkei mistään joustokankaasta olekaan kyse. Active-kangas on kolmikerroskalvorakenne, joka koostuu päällikankaasta, kalvosta sekä suoraan kalvoon laminoidusta vuorikankaasta.
Gore-tex ei enää ilmoita kankaan hengittävyyttä perinteisellä g/m²/24h mittarilla. Yhtiön nykystandardin mukaan kangas on (RET <3), joka on heidän mukaan erittäin hengittävä. Yrityksen pr-osasto vastaa kysymykseen että on hengittävyys yli 20 000 g/m²/24h päätään hyväksyvästi nyökytellen lisäten tokaisun, vähintään.
Luvuista viis, käytäntö kertokoon kankaan toimivuuden. Pikkupakkasessa ja virmakkaassa tuulessa alkanut ylämäkeen nouseminen osoitti puvun tuulenpitävyyden. Kehoni tuottaa lämpöä kohtuullisen paljon, jonka vuoksi minulla on useimmiten yksi kerros vähemmän eristäviä vaatteita, kuin kavereilla.
Kilkutellessa aluspaitaan alkoi kehittymään kosteutta, eritoten kamerarepun kohdalla. Muualla kehossa en havainnut kosteuden epämiellyttäviä kertymiä. Tästä voi päätellä hengittävyyden olevan erittäin hyvällä tolalla.
Samalla vaatteella varustetut toverit myös ylistivät kankaan toimivuutta, osa käytti jopa ylisanoja, jotka eivät kuulu suomalaismiesten perussanavarastoon. No, ehkä kuului 2005 jääkiekon MM-finaalin jälkeen.
Ylhäällä vahvassa puhurissa skinien pakkailu meni tuulelta tavaroita suojatessa. Puvun tyköistuvuuden yksi etu oli, että turhaa tuulen räpättämistä vaatteessa ei tapahtunut. Tauolla osa laittoi lämmikettä ylleen. Tauko oli lähinnä skinien pakkausta sekä pikainen ruoka- ja juomatasapainon huoltohetki.
Laskiessa pukuun ei kiinitä mitään huomiota, joten silloin kaikki ollee vähintäänkin hyvin?
Vetoketjut ovat roiskevesitiiviit ja siten rahtusen nihkeät. Käyttö on kuitenkin kohtuullisen sujuvaa näppärien vetimeen kiinnitettyjen kumipäisten narujen ansiosta. Niiden käyttö onnistuu hanskatkin kädessä. Sateenkin jäljiltä taskut olivat kuivat.
Housujen vyötärö on sisäpuolelta verhottu mukavalla harjatulla polyesterilla. Selkälinjaa on nostettu kaareevasti aina alaselän puoliväliin saakka. Repusta tavaroiden kaivelut sujuivat ilman työmiehenviivan tai ylipäätään paljaan selän esittelyä. Tarrakiristys on ainakin uutena erittäin pitävän tuntuinen. Pieni yksityiskohta, josta kiitokset vaatteet suunnittelijoille. Housun kahdesta napista toinen on neppari ja toinen on hakanen. Neppareilla on paha tapa vähän löystyä käytössä ja ylipäätään avautua joutuessaan kovalle kuormitykselle. Hakanen ei helpolla petä! Samalla se vähentää vyön tarvetta. 
Tuuletusvetoketjut ulottuvat housuissa lanteesta polven korkeudelle ja takissa kainalosta kyynerpäähän. Kainaloventin käyttö sujui ongelmitta myös repun kanssa. Kummassakaan ventissä ei ole verkkoa, mutta ei semmoista kyllä kaivannutkaan.
Lahkeiden sisäreunasta löytyvät viiltosuojaukset, muttei esimerkiksi olkapäistä. Suksia olalla kantaessa kannattaa olla tarkkana, ettei pilaa hyvää takkia vahingossa. Gore-tex Activen ei ole erityisen hankaus- tai viiltokestävä. Yhtiö on ollut tämän tietäen aika tarkkana, minkälaisiin tuotteisiin se tätä kangasta antaa. Lahje on laskuvaatteeksi kapea, mutta riittää juuri monon varren ympäri. Nepparilukitus lahkeen juuressa on hyvä, sillä vetoketju saataisi lähteä touhutessa itsestään kulkemaan ylöspäin.
Huppu on hienosti suunniteltu. Sen käyttö on yksinkertaista molempiin suuntiin, avaat tai kiristät, kypärä päässä tai ilman. Aina tuntui huppu istuvan käypäisesti. Hupun kiristys tapahtuu sivujen lisäksi myös takaraivon kohdalla.
Takin vyötärön kiristäminen tapahtuu samankaltaisilla liukulukoilla lanteiden kohdalla. Kauluksen korkeus on makuasia. Pidän kauluksesta, joka ulottuu vain vähän leuan kärjen yläpuolelle. Tour:ssa on minulle juuri sen korkuinen kaulus.
Toivelistaa puvun varustelun suhteen kuitenkin jäi. Tiedän, että vuorivermeet suunnitellaan pelkistetyiksi ja toimiviksi ideologialla ”mitä vähemmän osia, sen parempi”. Kuljen paljon repun kanssa, niin takin rintataskujen vetoketjut voisivat olla päävetoketjun vierellä, kuten Peakin Heli-sarjan laskettelutakeissa. Toinen reisitasku olisi myös ollut käytännöllinen eritoten tuulisella säällä pientavaroiden, kuten hanskojen tai karttojen tilapäisvarastoksi.
Ulkonäkö on aina mielipidekysymys. Puvun kanssa kulkiessa olen saanut parit spontaanit kehut vermeistä. Puku istuu hyvin myös omaan silmääni.
Se, että jääkö testivaruste omaan kaappiin ja löytyykö sille käyttöä myös myöhemmin on yksi hyvä mittari tuotteen tarpeellisuudesta. Peakin puku jäi taloon ja on ollut hiihtohommien lisäksi mm. polkupyöräilemässä, kalastamassa, melomassa sekä purjehtimassa. Se on hemmetin hyvä puku, eritoten touring-hiihtoon.
